MOTORISTEN TAITOJEN HAASTEET

SYYT HAASTEIDEN TAUSTALLA

Motoriikan haasteiden taustalla syyt voivat olla hyvin moninaisia. Osalla lapsista elintavat ja oppimisympäristö voivat vaikeuttaa motorista kehitystä tai haasteet motorisissa taidoissa voivat olla seurausta harjoituksen puutteesta. Taustalla voi myös olla vamma, sairaus tai kyseessä voi olla motorisen oppimisen vaikeus. Tärkeää on, että taitojen kehittymistä seurataan ja tuetaan jo varhaisista vuosista alkaen, havainnot dokumentoidaan ja huoleen tartutaan johdonmukaisesti. Varhaisessa vaiheessa huomatut viiveet ja aloitetut tukitoimet helpottavat lapsen elämää koulumaailmassa. 



Motorisilla taidoilla on usein yhtymäkohtia lapsen ja nuoren toimintaan ja myöhempään elämään, joten vaikutukset näkyvät lapsen kokonaiskehityksessä ja koulumenestyksessä.


Lapsilla on usein edellä mainituista vaikeuksista johtuen negatiivisia asenteita koululiikuntaa sekä myöhempää aktiivista elämäntapaa kohtaan. 


Heikentyneet motoriset taidot liittyvät kiistattomasti vähentyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvaneeseen ylipainoriskiin. 



MOTORISEN OPPIMISEN VAIKEUS

Motoriikan oppimisvaikeus tai DCD (Developmental Coordination Disorder) on kehityksellinen neurobiologinen häiriö, missä on vaikeuksia oppia uusia motorisia taitoja. Motorisen oppimisen vaikeutta esiintyy 5–6% lapsista eli jokaisessa 20 lapsen opetusryhmässä on keskimäärin 1–2 lasta, jolla haasteena on motorisen oppimisen vaikeus. 

Vaikka motorisen oppimisen vaikeus diagnosoidaan pääsääntöisesti vasta yli 5-vuotiailla, niin merkit ovat nähtävissä jo varhaisemmin. Motorisen oppimisen vaikeus voi näkyä liikkeiden suunnittelun ja ohjailun vaikeutena, liikkumisen kömpelyytenä tai epätyypillisinä liikemalleina. 

Tyypillistä on toiminnan hitaus, epätarkkuus sekä liikkeiden ajoittamisen ja lihasvoiman säätelyn vaikeudet. Vaikeuksia voi olla myös kehonhahmotuksessa, esineiden käsittelyssä ja käsialan selkeydessä. Onkin erittäin tärkeää, että jo varhaiskasvattajat havainnoivat ja dokumentoivat järjestelmällisesti lasten motoristen taitojen kehittymistä ja osaavat ohjata lapsen ajoissa tarvittavan tuen piiriin. Motorisen oppimisen vaikeus vaikeuttaa myöhemmin elämässä mm. itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä arjen hallintaa.


MITEN MOTORIIKAN OPPIMISVAIKEUS NÄYTTÄYTYY ESIKOULUIKÄISILLÄ?

HIENOMOTORIIKASSA

Ei kiinnostusta rakentamis- ja kokoamisleikkeihin ja vaikeuksia käsitellä pieniä esineitä (lego, palapelit). 

Vaikeuksia askartelussa ja kynätyöskentelyssä.

Vaikeuksia tehtävissä, joissa tarvitaan molempia käsiä (napittaminen, saksilla leikkaaminen).

Kätisyys ei ole vakiintunut.

KARKEAMOTORIIKASSA

Motorisen kehityksen virstanpylväät on saavutettu reilusti viiveellä.

Kaatuilee ja törmäilee usein.

Vaikeuksia hyppimisessä ja yhdellä jalalla seisomisessa.

Kiipeily epämieluista (pelottavaa).

Pyöräily ja pyöräilemään oppiminen haasteellista.

Väsyy helposti.


MITEN MOTORISET HAASTEET VAIKUTTAVAT LAPSEN ARKEEN?

Koettu epäpätevyys, ahdistuneisuus, epäonnistumisen tunne.
Masennusoireet, kiusaaminen.
Koettu autonomia, heikentynyt osallisuus, syrjään jääminen. 


Sosiaalinen yhteenkuuluvuus, vuorovaikutustaidot, ystävyyssuhteet.
Vähäinen liikunta ja kasvanut ylipainoriski. 

Motoriikan oppimisvaikeuksien yleisyydestä huolimatta on tyypillistä, että ongelmat jäävät havaitsematta ja lapsi jää vaille tarvitsemaansa tukea. Motoriikan vaikeudet saattavat jäädä piiloon muiden paremmin tunnettujen kehityksen ongelmien taakse.

Hyvin harvalla lapsella motorisen oppimisen vaikeudet esiintyvät yksinään. Lähes aina motorisen oppimisen vaikeudet päällekkäistyvät muiden oppimisen pulmien, kuten matematiikan vaikeuksien, tarkkaavaisuushäiriön ja kielellisen erityisvaikeuden kanssa. Lisäksi suurella osalla on erilaisia sosiaalis-emotionaalisia ongelmia sekä käytöshäiriöitä.


Lähde: Motoriikan haasteet varhaiskasvatuksessa, https://innostunliikkumaan.fi/wp-content/uploads/2020/02/Motoriikan_haasteet_netti.pdf