RYHMÄYTYMINEN


TUTUSTUMISLEIKIT


KARJATARHA

Jokainen leikkijä nostaa hatusta lapun, jossa on eläimen nimi, esimerkiksi possu, kana tai hevonen. Kunkin eläimen nimeä on vähintään kolmessa lapussa. Leikkijät eivät näytä lappuaan muille, vaan hajaantuvat ympäri huonetta. Tarkoituksena on löytää oman ryhmän jäsenet. Leikkijät eivät saa puhua, vain matkia oman eläimen ääntä. Leikki loppuu, kun kaikki ovat löytäneet omaan ryhmäänsä. Leikkiä voi vaikeuttaa leikkimällä sitä pimeässä huoneessa tai silmät sidottuina.

KÄTKEN, KÄTKEN KIVEÄ

Leikkiin osallistuvat istuvat ringissä. Yhdellä on kädessään kivi. Yksi leikkijöistä on ringin keskellä kiven etsijänä. Kiveä siirretään käsissä siten, että etsijä ei sitä huomaa. Samalla lausutaan lorua: "Kätken, kätken kiveä, pitkin riviä, enkä mä tiedä kelle sen annan, kiveä kannan. AA-AA arvatkaa, kuka kiven omistaa?". Lorun loputtua etsijä yrittää arvata, kenellä kivi on. Jos arvaus on oikea, etsijäksi siirtyy se kenellä kivi oli. Ellei etsijä arvaa oikein, leikki jatkuu. Lorua voidaan toistaa useita kertoja peräkkäin, jos leikkijöitä on iso ryhmä. Leikkiä voi leikkiä myös siten, että kiven kätkijä on ringin keskellä ja muut istuvat kädet sylissä supussa. Kätkijä kiertää ja lausuu samalla lorua, jättää kiven jonkun käteen ja nimeää leikkijöistä jonkun, joka arvaa kenellä kivi on. Jos henkilö arvaa oikein, pääsee hän kätkijäksi. Lähde: Liikkumisleikit

MINÄ OLEN MAIJA JA..

Minä olen Maija ja pyörin näin. Lapsi keksii oman tavan pyöriä, jonka muut lapset toistavat. Eteneminen: Seistään väljässä piirissä. Jokainen lapsi saa vuorollaan keksiä oman tavan pyöriä ympäri valitsemassaan suunnassa ja tasossa sanoen: "Minä olen (Maija) ja pyörin näin!" Ryhmä toistaa pyörimistavan kaksi kertaa sanomalla samalla lapsen nimen: "Sinä olet (Maija) ja pyörit näin!" Huomioitavaa: Erilaisten pyörimistapojen keksimisen avuksi voidaan aluksi yhdessä miettiä, missä eri tasoissa pyöriminen on mahdollista Helpottaminen: Ohjaaja voi antaa ideoita tukikysymyksillä: Missä kädet voisivat olla pyöriessä? Voivatko jalat olla koukussa? Vaikeuttaminen: Tehdään pyörintöjä vielä toinen kierros, mutta pyörintäideoiden on oltava uusia. Lapset voivat keksiä myös muita liikkumistapoja, joita toiset matkivat. Esim. Minä olen Maija ja hyppään näin. Lähde: Nuori Suomi

NIMILEIKKI

Muodostetaan piiri ja aikuinen aloittaa sanomalla nimensä. Vieressä istuva sanoo aikuisen nimen ja oman nimensä perään. Leikki jatkuu ja viimeinen luettelee kaikkien nimet. Leikkiä voidaan muunnella siten, että nimen perään sanotaan esim. oma harrastus tai jokin muu mukava asia: esimerkiksi oman nimen ensimmäisellä kirjaimella alkava ruokalaji (Simo sillisalaatti).

NIMITARINA

Kukin kertoo omaan nimeen liittyvän tarinan: kuka nimen valinnut, mitä nimi tarkoittaa, miten nimi annettu.

ARTIKULAATIO

Kukin vuorollaan artikuloi selkeästi, hitaasti oman nimensä. Muut toistavat samaan aikaan nimeä.

NIMI JA PALLO

Istutaan rinkiin. Tutor aloittaa sanomalla oman nimensä ja liittää siihen nimen ensimmäisellä kirjaimella alkavan eläimen (Heini Hirvi). Kun nimikierros on käyty loppuun, alkaa palloleikki. Heitetään palloa jollekin ringissä istuvalle ja sanotaan samalla tämän nimi ja nimikkoeläin.

NIMI JA LIIKE

Kaikki sanovat oman nimensä ja liittävät siihen jonkin liikkeen. Kaikki toistavat. Sitten toinen sanoo nimensä ja liittää siihen jonkin toisen liikkeen ja kaikki toistavat. Sen jälkeen toistetaan ensimmäinen ja toinen peräkkäin ja jatketaan, kunnes kaikki ovat tehneet omansa. Leikin voi toteuttaa istuen tai seisten ja isoilla tai pienillä liikkeillä.

KERRO PARISTASI ITSENÄSI

Jokainen ottaa parin ja haastattelee paria lyhyesti. Sitten jokainen kertoo vuorotellen paristaan itsenään.. Eli valaiseva esimerkki: sinulla on parina tyttö, jonka nimi on Maija ja joka asuu Korsossa ja pitää perunamuusista ja Frendien katsomisesta. Sinä kerrot Maijasta: " Hei, minä olen Maija ja asun Vantaalla..." ja Maija kertoo asioita sinusta. Käytä kuvia tukemaan kyselyä ja kerrontaa.

KUVAT KERTOVAT

Vetäjä on leikannut lehdestä erilaisia kuvia tai hankkinut eriaiheisia postikortteja tai Hullunkuriset perheet -korttipakan. Kuvat ovat pöydällä tai lattialla. Kukin mukana oleva valitsee kortin/kuvan, jossa on jotain häneen liittyvää. Jokainen näyttää vuorollaan kuvansa muille ja kertoo, mikä siinä liittyy häneen.

OMINAISUUDET

Leikkijät istuvat piirissä. Leikin ohjaaja aloittaa mainitsemalla jotakin, joka liittyy johonkuhun piirissä istuvaan, esimerkiksi "V-aukkoinen pusero". Se, ken itsensä tunnistaa, huutaa "minä" ja sanoo vielä perään oman nimensä. Sitten on vuoro jatkaa leikkiä sanomalla jotakin jostakusta muusta ja niin edelleen. On hauska katsella, kun leikkijät vilkaisevat varmuuden vuoksi milloin mitäkin asiaa itsestään. Tuliko todella laitettua aamulla punaiset sukat? Jos leikkijät tuntevat toisensa jo hyvin, voidaan mainita myös leikkijöiden positiivisia luonteenpiirteitä ja tapoja.

KUVAT, NUMEROT JA SYMBOLIT

Kuvien ja symbolien kautta ihminen voi kuvata jotakin omaa oloaan, ajatustaan jostakin asiasta. Kuvan tai symbolin käyttö ulkoistaa ja etäännyttää, ja niiden kautta voi olla helpompaa ilmaista omia ajatuksia ja tunteita. Yksi numeroita hyödyntävä leikki on numerotarina: Kukin valitsee kolme numeroa, joihin liittyy jokin omasta elämästä tarina. 3 = "Minulla on kolme siskoa." 15 = "Pelasin lapsena jalkapalloa ja numero 15 oli mun numero."

HATTU KIERTÄÄ

Leikin vetäjä tekee etukäteen kysymyslistan, 15-20 kysymystä, joilla saa selville jotain henkilön luonteesta, mieltymyksistä, harrastuksista ja haaveista. Kysymykset voivat leikkijäiden iästä riippuen olla hyvinkin yksinkertaisia tai monimutkaisia, esimerkiksi: " Mikä on lempiruokasi?" tai "Mitä tekisit maailman parantamiseksi, jos voisit?". Kysymykset kirjoitetaan lapuille, jotka laitetaan hattuun ja sekoitetaan.

Leikkijät istuvat piirissä ja hattu lähtee kiertämään. Ensimmäinen nostaa lapun ja lukee siinä olevan kysymyksen. Kysymykseen vastattuaan hän palauttaa lapun hattuun, jonka hän ojentaa seuraavalle. Leikkiä voidaan jatkaa montakin kierrosta. Jos kohdalle osuu toista kertaa sama kysymys, niin otetaan siinä tapauksessa uusi lappu.

PARIPANTOMIIMI

Leikkijöitä on parillinen luku. Leikinjohtaja jakaa jokaiselle lapun, jossa on leikkijän rooli. Laput kuuluvat pareittain yhteen, esimerkiksi lääkäri-potilas, onkija-kala. Leikki alkaa siten, että joku leikkijöistä alkaa esittää rooliaan pantomiimisesti. Se, joka tunnistaa mitä esitetään ja arvelee olevansa pari, alkaa esittää omaa rooliaan. Hän menee oletetun parinsa luokse ja näyttelee osansa. Ympärillä olevat arvaavat, mistä tilanteesta on kysymys. Näin esitetään kaikki parit. Puhuminen on pareilta esityksen aikana kielletty. Vihjeitä pareiksi: lehmä-lypsäjä, hevonen-ratsastaja, äiti-itkevä lapsi.

KANNUSTUSRINKI

Lapset istuvat ringissä ja yksi lapsi kerrallaan kiertää ringin haluamallaan tyylillä ja muut kannustavat kiertäjää sanomalla hänen nimeään.

PEDA.NET

VATSALIHASLEIKKI

Leikkijät makaavat selällään maassa ja ovat piirissä. Jokainen nousee vuorollaan seisomaan ja sanoo oman nimensä. Muut leikkijät tervehtivät leikkijää vastaamalla esimerkiksi Liisalle "Hei Liisa". Samanaikaisesti he nousevat seisomaan.

NIMIPALLO

Leikkijät istuvat piirissä. Ennen leikin aloittamista jokainen kertoo oman nimensä, mutta nimiä ei tarvitse vielä opetella ulkoa. Leikin aloittaja vierittää pallon sille, kenen nimen haluaa oppia. Se, joka saa pallon, kertoo nimensä ja jatkaa leikkiä edelleen.

SYLIPALLO

Kaikki leikkijät istuvat piirissä jalat suorina edessä, melkein kiinni toisissaan. Kädet ovat tukena selän takana. Tarkoituksena on saada pallo liikkumaan sylistä syliin ilman käsien apua. 

MINÄ PIDÄN

Leikkijät ovat piirissä ja istuvat omilla tuoleillaan. Yksi leikkijöistä aloittaa sanomalla, mistä pitää. Ne leikkijät, jotka pitävät samasta asiasta nousevat seisomaan ja sanovat oman nimensä.

ADJEKTIIVI JA NIMI

Leikkijät istuvat piirissä. Jokainen keksii oman etunimensä alkukirjaimella alkavan adjektiivin, esimerkiksi Liisa laulava. Leikki aloitetaan sanomalla oma nimi ja adjektiivi. Viereinen leikkijä sanoo aina kaikkien edellisten leikkijöiden nimet ja adjektiivit ja lopuksi vielä omansa. Näin piirin viimeisellä on haastava tehtävä muistaa kaikkien nimet ja adjektiivit.

KÄKKÄRÄMÄNTY

Leikkijät taputtavat tasaisesti seuraavaa nelijakoista rytmiä: taputetaan kädet reisiin, taputetaan käsillä yhteen, napsautetaan oikean käden sormia olkapään päällä ja napsautetaan vasemman käden sormia olkapään päällä. Taputusten kohdalla sanotaan "käkkärä-mänty". Yksi leikkijöistä sanoo oman nimensä oikean käden napsautuksen kohdalla ja vasemman käden napsautuksen kohdalla kertoo uuden leikkijän nimen. Leikkijät sanovat uudestaan yhdessä "käkkärämänty" ja uusi leikkijä, jonka nimi on sanottu, toistaa oman nimensä ja kertoo uuden nimen. Näin kaikki leikkijät sanovat yhtä aikaa "käkkärämänty" ja vuorossa oleva leikkijä sanoo nimet. Vuoro vaihtuu sanottujen nimien mukaisesti.

RENTO ASENTO

Leikkijät seisovat piirissä. Jokainen vuorollaan kertoo oman nimensä ja näyttää oman rennon asentonsa. Toiset matkivat perässä. Esim. "Olen Liisa ja rentoasentoni on heiluttaa käsiä" (leikkijä heiluttaa samalla molempia käsiä). Toiset sanovat perässä ja tekevät saman liikkeen: "Hei, Liisa! Tämä on Liisan rentoasento."

HANKALA JA MUKAVA ASENTO

Leikkiä leikitään samaan tapaan kuin Rentoa asentoa. Asennon on oltava aina joko hankala tai mukava. Muut toistavat liikkeen.

SIPSAP

Leikkijät seisovat piirissä ja yksi heistä on piirin keskellä jääneenä. Ennen leikin aloittamista on hyvä käydä läpi, minkä nimiset leikkijät seisovat vieressä. Jäänyt pelaaja koskettaa jotakin piirissä olevaa olkapäähän ja sanoo sip tai sap. Kun sanotaan "sip", täytyy leikkijän sanoa oikealla puolella seisovan nimi. Jos sanotaan "sap", kerrotaan vasemmalla puolella olevan leikkijän nimi. Kun leikki sujuu hyvin, voidaan vaihtaa paikkoja piirissä.

PIIRI PIENI

Leikkijät muodostavat kaksi piiriä. Musiikin tahdissa piirit pyörivät eri suuntiin. Musiikin pysähtyessä leikkijät, jotka ovat vastakkain, tervehtivät toisiaan ja sanovat omat nimensä. Musiikin soidessa jatketaan taas liikkumista.

SYNTYMÄPÄIVÄAAKKOSTUS

Leikkijät menevät piiriin istumaan. Jokainen kertoo oman nimensä ja syntymäpäivänsä. Pelaajat siirtyvät piirissä siten, että vieruskavereista se, jolla on aiemmin syntymäpäivä, istuu myöhemmin syntyneen vasemmalle puolelle. Tarkoituksena on muodostaa sellaisen piirin, jossa he istuvat syntymäpäivien mukaan piirissä.

HÄMÄHÄKINVERKKO

Hämähäkinverkkoon tarvitaan lankakerä. Leikkijät istuvat piirissä, jolloin leikki on helpompi toteuttaa. Lankakerä heitetään jollekin toiselle leikkijälle ja tämä kertoo oman nimensä. Jokainen langan saanut leikkijä pitää langasta kiinni. Näin lankakerä kiertää piirissä ja muodostaa hämähäkinverkon. Lopuksi verkko puretaan.

KIRJAIMILLA LIIKKEITÄ

Ohjaaja sanoo erilaisia tehtäviä nimikirjaimiin liittyen. Ohjaaja voi sanoa esimerkiksi: "Leikkijät, joiden nimi alkaa T-kirjaimella, sanovat nimensä ja taputtavat" tai "Leikkijöiden, joiden nimessä esiintyy I-kirjain, sanovat nimensä ja istuvat alas". Pelaajat tekevät annettujen ohjeiden mukaan.

MIKÄ OLISIN, JOS OLISIN?

Ohjaaja on valmistanut etukäteen substantiivilaput, jotka on kirjoitettu myös pistekirjoituksella. Sanat ovat esimerkiksi leipä, karkki, eläin ja sarjakuvahahmo. Jokainen leikkijä saa yhden lapun ja hänen tehtävänsä on miettiä, mikä hän olisi, jos olisi lapussa lukeva sana. Leikkijä saadessa sanan karkki hän siis miettii, mikä karkki olisi (suklaa, salmiakki). Leikkijät sanovat vuorollaan oman nimensä ja kertovat, mitä olisivat.


Lähde: https://www.silmatera.fi/nakkarila/oo-mun-kaa-kirja/kouluikaiset-lapset/tutustumisleikit/ 


OMAN LIIKUNTAVÄLINEEN PÄIVÄ

Oman liikuntavälineen päivänä jokainen lapsi saa tuoda päiväkotiin jonkun liikuntavälineen. Päivän aikana liikuntavälineillä voidaan leikkiä pareittain tai pienryhmissä sekä lapset voivat opettaa toisiaan käyttämään omaa liikuntavälinettään. 


PUPUSEN PERHEEN SATUJUMPPA (linkki)

LÄHIYMPÄRISTÖÖN TUTUSTUMINEN

Erityisesti lasten liikunnallisen kehityksen kannalta olisikin tärkeää viettää aikaa metsässä ja liikkua monipuolisissa maastoissa.


LUONTO LIIKUNTAYMPÄRISTÖNÄ

KEHITYSTÄ

Luonto ympäristönä tarjoavat monenlaiset mahdollisuudet liikuntaan. Luonnossa liikkuminen kehittää tasapainoa, koordinaatiota, motoriikkaa, voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Luonnossa liikkuminen edistää monin tavoin fyysistä kuntoa

MONIPUOLISUUTTA

Epätasaisella alustalla liikuttaessa kehon syvät lihakset, asentoa ylläpitävät lihakset ja koko liikkumisen ohjausjärjestelmä aktivoituvat. Erityisesti lasten liikunnallisen kehityksen kannalta olisikin tärkeää viettää aikaa metsässä ja liikkua monipuolisissa maastoissa. 

ELÄMYKSIÄ

Luonto tarjoaa liikunnan lisäksi myös elämyksiä kaikille aisteille, ihan jo vauvaikäisellekin. Luonnolla on tutkitusti myös rauhoittava, virkistävä ja rentouttava vaikutus.